Kalenteri  –––––   lokakuu 2020

matiketopelasu

28.10.

29.10.

30.10.

1.10.

2.10.

3.10.

4.10.

5.10.

6.10.

7.10.

8.10.

9.10.

10.10.

11.10.

12.10.

13.10.

14.10.

15.10.

16.10.

17.10.

18.10.

19.10.

20.10.

21.10.

22.10.

23.10.

24.10.

25.10.

26.10.

27.10.

28.10.

29.10.

30.10.

31.10.

1.10.

2.10.

3.10.

4.10.

5.10.

6.10.

7.10.

8.10.

Hae sivustolta

–––––
Oulu Sinfonian konsertti kommentoi aikamme koettelemuksia

11.10.2020 09:36

Ylikapellimestari Johannes Gustavsson. Kuva: Harri Tarvainen

Ylikapellimestari Johannes Gustavsson palaa Ouluun yli puolen vuoden tauon jälkeen ohjelmalla, joka porautuu syvälle koronakauden tuntoihin. Tšaikovski 4, to 15.10. ja pe 16.10.

Kun Oulu Sinfonian ylikapellimestari Johannes Gustavsson viimeksi johti omaa orkesteriaan, oli helmikuun alku. Nyt hän pääsee vihdoin takaisin Madetojan saliin, jossa kuultava ohjelma on sattumoisin ajankohtaisempi kuin kukaan osasi aavistaa.

"Tämä on pisin aika yhdeksään vuoteen, kun en ole päässyt käymään Oulussa. Vihdoinkin pääsen palaamaan", Gustavsson sanoo. Paluukonsertiksi muuttuneen illan ohjelma oli suunniteltu kauan ennen kuin koronasta edes tiedettiin, ja orkesterin oli määrä soittaa sitä myös Ruotsin-kiertueella. Tšaikovskin neljäs sinfonia ja Edward Elgarin sellokonsertto ovat hyvin tunteellisia teoksia, jotka saivatkin nyt uuden merkityksen.

"Elgarin sellokonsertto sopii hyvin tähän aikaan. Se kertoo kaipauksesta jotain kadonnutta kohtaan", Gustavsson kuvailee. Brittisäveltäjän viimeinen suurteos syntyi pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja sitä on tulkittu valituslauluna sodassa kadonneelle sivistykselle. Omana aikanaan se nähtiin liiankin pessimistisenä, mutta Jacqueline du Prén esitettyä sitä 1960-luvulla sävellyksen todellinen arvo huomattiin. Du Prén traagisen sairastumisen jälkeen siitä tuli entistäkin tärkeämpi symboli kaihomieliselle nostalgialle. Oulu Sinfonian konsertissa sen solistina esiintyy norjalainen Amalie Stalheim.

Kohtalonsinfonia ja Juhla-alkusoitto

Illan päätösteosta, Pjotr Tšaikovskin neljättä sinfoniaa vuodelta 1878 pidetään yhtenä romantiikan ajan suurista saavutuksista. Sen lisänimi on "Tšaikovskin kohtalonsinfonia". Säveltäessään sitä Tšaikovski kärsi vakavasta identiteettikriisistä, jonka hän oli ratkaissut solmimalla avioliiton tuskin edes tuntemansa naisen kanssa – huonolla menestyksellä. Tuntojaan Tšaikovski purki säveltämällä henkilökohtaisen kasvukertomuksen, jossa hän taistelee kohtaloaan vastaan verissä päin, kunnes hyväksyy osansa maailmankaikkeudessa. Gustavsson näkee myös Tšaikovskin teoksessa yhteyden juuri tällä hetkellä kokemiimme vaikeuksiin.

"Kun valitsimme sinfoniaa tähän konserttiin, emme voineet tietää, että siitä tulisi niin ajankohtainen. Niinhän musiikilla on tapana, että se saa yllättäviä merkityksiä riippuen mielentilasta, jossa sitä soittaa tai kuuntelee."

Konsertin avausnumero on todellinen harvinaisuus, Armas Järnefeltin Juhla-alkusoitto. Teos sai kantaesityksensä Helsingissä Kansallisteatterin avajaisissa vuonna 1902, mutta kuultiin toisen kerran vasta viime vuonna lähes 120 vuoden jälkeen. Järnefelt oli Jean Sibeliuksen lanko ja teki merkittävän uran kapellimestarina etenkin Tukholmassa. Hänen parhaiten tunnettu sävellyksensä on Kehtolaulu pienelle orkesterille, mutta Juhla-alkusoitossa hän osoittaa taitonsa säveltää myös isommalle orkesterille.

"Teos on hyvin hieno ja sopii erinomaisesti Tšaikovskin kanssa", Gustavsson toteaa. "Siinä on hyvin slaavilainen soundi, kuten Sibeliuksella, ja se on hienosti kirjoitettu. Vaikuttava teos."

Teksti: Jaani Länsiö
Kuva: Harri Tarvainen

Tšaikovski 4
to 15.10. ja pe 16.10. klo 19.00, Madetojan sali
Johannes Gustavsson, kapellimestari
Amalie Stalheim, sello
***
Armas Järnefelt: Juhla-alkusoitto D-duuri
Edward Elgar: Sellokonsertto e-molli, op. 85
---
Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 4 f-molli, op. 36