Kalenteri  –––––   marraskuu 2020

matiketopelasu

26.11.

27.11.

28.11.

29.11.

30.11.

31.11.

1.11.

2.11.

3.11.

4.11.

5.11.

6.11.

7.11.

8.11.

9.11.

10.11.

11.11.

12.11.

13.11.

14.11.

15.11.

16.11.

17.11.

18.11.

19.11.

20.11.

21.11.

22.11.

23.11.

24.11.

25.11.

26.11.

27.11.

28.11.

29.11.

30.11.

1.11.

2.11.

3.11.

4.11.

5.11.

6.11.

Hae sivustolta

–––––
Oulu Sinfonia näyttää taitonsa kevään avauskonsertissa

03.02.2020 12:12

Ylikapellimestari Johannes Gustavsson (kuva: Harri Tarvainen)

Ludwig van Beethovenin 250-vuotisjuhlat jatkuvat kevätkauden ensimmäisessä sinfoniakonsertissa.

Oulu Sinfonia ja ylikapellimestari Johannes Gustavsson päättivät syyskauden Beethovenin yhdeksänteen sinfoniaan. Tammikuussa orkesteri on jo esittänyt Fidelio-oopperan esitykset Oulun Teatterissa, ja avaa nyt myös oman konserttikautensa soittamalla säveltäjämestarin musiikkia tämän syntymän 250-vuotisjuhlien kunniaksi (Aikamatkailijat 6.2.2020).

Beethovenin kahdeksannen sinfonian lisäksi yleisö saa kuullakseen Jean Sibeliuksen kolmannen sinfonian. Kumpaakin teosta yhdistää irtaantuminen mahtipontisuudesta kohti pelkistettyjä kauneusarvoja. Aikalaiset pitivät niitä kummallisina.

“Sinfoniat eivät sinänsä ole lainkaan samanlaiset”, Gustavsson sanoo, “mutta kummassakin teoksessa kuuluu kypsän säveltäjän pyrkimys yksinkertaisempaan muotoon, samalla kun musiikki on mitä monimutkaisinta.”

Beethoven oli seitsemännellä sinfoniallaan kasvattanut mainettaan aikansa suurimpana säveltäjänä, mutta keveydellä ja huumorilla höystetty kahdeksas sinfonia oli selvästi vanhanaikaisempi.

“Beethoven käytti nuoruudessaan säveltämiä melodioita, ja halusi tehdä kahdeksannesta klassisemman ja lennokkaamman”, Gustavsson kuvailee. Uusi teos otettiin jähmeästi vastaan omana aikanaan, mutta nykyään kahdeksatta pidetään yhtenä Beethovenin kiistatta merkittävimmistä sävellyksistä. Beethoven itse piti sitä parempana kuin seitsemättään.

“Jokaisella uudella sinfonialla menettää ne, jotka edellisillä on saanut”

Myös Jean Sibelius uudistui rohkeasti vuonna 1907. Toinen sinfonia oli viisi vuotta aiemmin tehnyt hänestä suomalaiskansallisen ikonin, joka kasvatti suosiotaan jokaisella uudella teoksellaan. Sibelius ei silti tyytynyt varmistelemaan, vaan alkoi kehittää uutta tyyliä kohti yhä pelkistetympiä sointeja – suomalaisia metsämaisemia korvin kuultavassa muodossa.

“Se oli myös ensimmäinen sinfonia, jonka Sibelius sävelsi Ainolassa”, Gustavsson kertoo.

Kuten Beethoven oli tehnyt lähes sata vuotta aiemmin kahdeksannella sinfoniallaan, myös Sibelius siirtyi kohti klassisen selkeästi jäsenneltyjä musiikillisia tapahtumia, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja hillittyjä. Sellaisia, joissa sointujen tuottamat tunteet nousevat pintaan ilman, että niistä pitää kuulijalle erikseen ilmoittaa.

Aikalaisyleisö ja kriitikot olivat sinfoniasta ymmärrettävästi hämillään. Sibelius itse otti kritiikin vastaan tyynesti: “Jokaisella uudella sinfonialla menettää ne, jotka edellisillä on saanut”, hän kommentoi. Nykyään kolmas sinfonia tiedetään tärkeäksi merkkipaaluksi sekä Sibeliuksen että koko musiikinhistorian pitkällä aikajanalla.

Kahden ison sinfonian ilta on harvinainen tapaus Oulu Sinfonian kaudella, eikä konsertissa ole lainkaan solistia. Ylikapellimestari Gustavsson näkee siinä erinomaisen tilaisuuden esitellä orkesterin nykyistä tasoa yleisölle.

“Orkesteri kehittyy valtavin harppauksin, joten on tärkeää nostaa se nyt yksinään valokeilaan. Ilman solistia se pääsee todella loistamaan.”

Teksti: Jaani Länsiö
Kuva: Harri Tarvainen

***
Aikamatkailijat
to 6.2. klo 19.00
Madetojan sali
Oulu Sinfonia
Johannes Gustavsson
, kapellimestari
Osta liput konserttiin