Kalenteri  –––––   lokakuu 2019

matiketopelasu

30.10.

1.10.

2.10.

3.10.

4.10.

5.10.

6.10.

7.10.

8.10.

9.10.

10.10.

11.10.

12.10.

13.10.

14.10.

15.10.

16.10.

17.10.

18.10.

19.10.

20.10.

21.10.

22.10.

23.10.

24.10.

25.10.

26.10.

27.10.

28.10.

29.10.

30.10.

31.10.

1.10.

2.10.

3.10.

4.10.

5.10.

6.10.

7.10.

8.10.

9.10.

10.10.

Hae sivustolta

–––––
Oulu Sinfonia esittää kolmen huilun konserton

18.09.2020 11:10

Oulu Sinfonia syventyy 24.9. konsertissaan suomalaiseen musiikkiin. Kaikki illan kolme teosta, Lotta Wennäkosken Verdigris (2015), Einojuhani Rautavaaran huilukonsertto Dances with the Winds (1974) ja Leevi Madetojan kolmas sinfonia (1926), luovat kattavan kaaren kotimaisen konserttimusiikin tyyleistä kuluneen sadan vuoden ajalta.

Konsertto kolmelle huilulle

Illan solistina kuullaan saksalais-irlantilaista Niamh McKennaa. Vaikka hän ei ole aiemmin esittänyt Rautavaaran huilukonserttoa, hänen suhteensa vuonna 2016 kuolleen säveltäjän teoksiin on hyvin läheinen. Hän ihastui tämän musiikkiin jo teini-ikäisenä asuessaan Saksassa.

“Kun soitin ensimmäistä kertaa nuoriso-orkesterissa, ohjelmassa oli Sibeliuksen toinen sinfonia ja Rautavaaran Cantus Arcticus”, McKenna muistelee. Vuosi oli 2006.

“Olin jo nuorena kiinnostunut muista kulttuureista. Emme olleet koskaan käyneet Pohjoismaissa, mutta olin lukenut paljon Lappilaisista lapsista. Jälkikäteen voi tehdä kaikenlaisia johtopäätöksiä, mutta enhän voinut silloin tietää, että muuttaisin Suomeen.”

McKenna on asunut Suomessa vuodesta 2014 lähtien ja soittaa nykyään Helsingin kaupunginorkesterin huilun äänenjohtajana. Rautavaaran konserton esittämistä hän on odottanut jo pitkään.

“Se on yksi lempikonsertoistani. Se onnistuu ilmentämään huilun todellista luonnetta. Sen orkestrointi on hyvin kiinnostava, koska siinä ei ole lainkaan korkeita puupuhaltimia. Teos on hyvin tummasävyinen. On klisee, että huilu on muka aina pieni, hento ja kirkas.”

McKenna soittaa konsertosta version, jossa bassohuilu on korvattu alttohuilulla. Tästä huolimatta hän saa teoksen aikana vaihdella kolmen huilun välillä, alton lisäksi hän siis soittaa poikkihuilua ja pikkoloa, joka ulottuu orkesterisoittimista korkeimmalle.

“Mielestäni versio, jossa soitetaan bassohuilua toimii paremmin levyllä. Konserttisalissa matala huilu ei oikein kuulu orkesterin läpi”, McKenna sanoo.

Suomalainen sinfonia, joka kestää vertailun Sibeliukseen

Alkusoittona kuullaan tuttuun tapaan jotain tuoreempaa, tällä kertaa Lotta Wennäkosken Verdigris. Skottilaisen kamariorkesterin konsertissa vuonna 2015 kantaesitetty teos syntyi Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlien kunniaksi. Wennäkoski lainaa musiikissaan Sibeliuksen varhaista sävelrunoa Satu.

”Säveltäjä kirjoittaa yhä uusia kerroksia musiikinhistorian nuottilehtipinoon. Yleensä suhde vanhaan on jokseenkin häivytetty, joskus, niin kuin tällä kertaa, lainaan suoraan ja kuultavasti. Toivoakseni tämä uusikin kerros kuitenkin viheriöi”, Wennäkoski on kommentoinut. Teosta on kantaesityksen jälkeen soitettu runsaasti, mm. Kuopiossa, Helsingissä ja Lontoossa, ja nyt se kuullaan siis myös Oulussa.

Konsertin päätösteos on Leevi Madetojan kolmas sinfonia. Vuonna 1926 valmistunut teos kuuluu oululaissäveltäjän tunnetuimpiin, vaikka kantaesityksessä se otettiin jokseenkin nuivasti vastaan. Kuulijat olivat odottaneet samankaltaisia säveliä kuin menestysoopperassa Pohjalaisia, mutta joutuivat pettymään uuden teoksen syvällisempään, pohdiskelevampaan kieleen.

Nykyään sitä pidetään Madetojan parhaimpiin kuuluvana teoksena, ja yhtenä harvoista suomalaisista sinfonioista, joka kestää vertailun itseensä Sibeliukseen. Teos syntyi Madetojan viettäessä talvea Ranskassa, ja sen musiikissa kuuluu enemmän eurooppalaisia kuin suomalaisia muotivirtauksia. Tästä syystä sinfoniaa on toisinaan kutsuttu lisänimellä gallialainen.

Konsertin johtaa Kemin ja Lappeenrannan kaupunginorkesterien taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo.

Teksti: Jaani Länsiö

Dances with the Winds
To 24.9.2020 klo 19.00
Madetojan sali, Oulu
Erkki Lasonpalo, kapellimestari
Niamh McKenna, huilu