Kalenteri  –––––   joulukuu 2018

matiketopelasu

26.12.

27.12.

28.12.

29.12.

30.12.

1.12.

2.12.

3.12.

4.12.

5.12.

6.12.

7.12.

8.12.

9.12.

10.12.

11.12.

12.12.

13.12.

14.12.

15.12.

16.12.

17.12.

18.12.

19.12.

20.12.

21.12.

22.12.

23.12.

24.12.

25.12.

26.12.

27.12.

28.12.

29.12.

30.12.

31.12.

1.12.

2.12.

3.12.

4.12.

5.12.

6.12.

Hae sivustolta

–––––
Kohtalosinfonia, Rokokoo-muunnelmat ja naispioneerin Konserttialkusoitto

16.11.2018 12:31

Tuomas Ylinen, sellisti

Tuomas Ylinen (kuva: Jaakko Paarvala)

Ylikapellimestari Johannes Gustavsson tutustuttaa 22.11. Ylinen & Gustavsson -konsertissa oululaiset ruotsalaiseen säveltäjään, joka on ollut monessa ensimmäinen. Oulu Sinfonian konserttikauden venäläisteemaa edustaa Pjotr Tšaikovskin rakastetut Rokokoo-muunnelmat ja konsertin päättää Beethovenin suuri klassikko.

Tuomas Ylisen taival sellotaiteilijaksi alkoi useita musiikin huippuammattilaisten taimia kasvattaneesta Itä-Helsingin musiikkiopistosta, Csaba Szilvayn ohjauksessa. Vuoden 2002 Turun sellokilpailun voittaja tekee aktiivista uraa solistina ja kamarimuusikkona Helsingin kaupunginorkesterin 1. soolosellistin tehtävien rinnalla. Ylinen on kysytty vieras myös Ruotsin Radion sinfoniaorkesterin soolo-sellistin tehtävissä.

Pjotr Tšaikovskin Rokokoo-muunnelmien valmistuminen ajoittuu myrskyisään vaiheeseen säveltäjän elämässä. Kantaesitys oli vuonna 1877, samana vuonna, jona säveltäjä solmi järjettömän yhdeksän viikkoa kestäneen avioliiton nuoren oppilaansa kanssa. Muunnelmat on kirjoitettu säveltäjän ystävälle sellotaiteilija Wilhelm Fitzhagenille, joka teki partituuriin liudan muutoksia, vaihtoi osien järjestystä ja jätti jopa yhden osan kokonaan pois säveltäjän kiivaasta vastustuksesta huolimatta. Alkuperäinen käsikirjoitus kaivettiin uudelleen esiin vasta 1940-luvulla ja julkaistiin Moskovassa 1950-luvun puolivälissä. Fitzhagenin versio on kuitenkin edelleen se, jota sellistit esittävät.

Rokokoo-muunnelmat kuuluvat Tuomas Ylisen suosikkeihin. Suuri ilonaihe on myös hänen vastikään hankittu sellonsa. Fredrik Paciuksen perikunnalle aikanaan kuulunut soitin on milanolaisen Giovanni Grancinon 1700-luvun alussa rakentama.

Oulu Sinfonian konsertin avaa mielenkiintoinen säveltäjätuttavuus. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841−1929) ajoi läpi kaksi lakimuutosta saadakseen tehdä, mitä halusi. Hän oli pioneeri sanan varsinaisessa merkityksessä aikana, jona nais-etuliite piti huomattavan määrän lahjakkaita kansalaisia poissa työn ja taiteen estradeilta. Andréesta tuli sekä maansa ensimmäinen naispuolinen tuomiokirkkourkuri että sähköttäjä. Hänestä tuli myös kapellimestari ja säveltäjä, jonka tähän mennessä inventoidussa 135 teoksen luettelossa on ooppera, kaksi melodraamaa, useita suuria orkesteriteoksia, kamari- ja kuoromusiikkia ym. Konserttialkusoitto vuodelta 1873 on kurkistus pelottoman naisen tuotantoon.

Oulu Sinfonian marraskuun konserttisuosituksen valinnut käyrätorvensoittaja Lauri Vasala kutsuu Ludwig van Beethovenin sinfoniaa nro 5 ehdottomaksi klassikoksi, johon ei kyllästy. Hänen näkökulmansa on ymmärrettävä: "Käyrätorvet pääsevät siinä upeasti esille niin ensimmäisen osan teemavuorottelussa kuin finaalin raikkaassa koraalissakin." Teoksen lisänimi Kohtalosinfonia ei ole säveltäjän antama, vaikka etenevä kuuroutuminen häntä koettelikin. Sinfoniakirjallisuuden tunnetuin teoksen alku on kaikille tuttu. Teos on kiistaton klassikko.

Osta liput 22.11. konserttiin