Kalenteri  –––––   joulukuu 2018

matiketopelasu

26.12.

27.12.

28.12.

29.12.

30.12.

1.12.

2.12.

3.12.

4.12.

5.12.

6.12.

7.12.

8.12.

9.12.

10.12.

11.12.

12.12.

13.12.

14.12.

15.12.

16.12.

17.12.

18.12.

19.12.

20.12.

21.12.

22.12.

23.12.

24.12.

25.12.

26.12.

27.12.

28.12.

29.12.

30.12.

31.12.

1.12.

2.12.

3.12.

4.12.

5.12.

6.12.

Hae sivustolta

–––––
Kapellimestari Jessica Cottis, modernin ajan moniosaaja

23.11.2018 15:31

Jseeica Cottis, kapellimestari

Oulu Sinfonialla on kyky löytää monipuolisia lahjakkuuksia yhteistyökumppaneikseen. Seuraavaksi orkesterin eteen astuu Jessica Cottis, joka on muusikko, radiopersoona, perhostutkija ja helikopterilentäjä. Noin aluksi.

Kansainvälinen lehdistö on luonnehtinut kapellimestari Jessica Cottisia lahjakkaaksi. Ja hyvästä syystä. Hän on niitä ihmisiä, jotka tekevät paljon ja täysillä. Cottis oli menestyvä urkuri ja pianisti kunnes rannevamma katkaisi hänen uransa. Onnettomuuden jälkeen hän ryhtyi lukemaan aluksi oikeustiedettä, mutta palasi pian musiikin pariin, nyt kapellimestarin roolissa.

Valmistuttuaan huippuarvosanoin Lontoon Kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta 2009 Jessica Cottisin kansainvälinen ura kapellimestarina on edistynyt nopeasti. Proms-debyyttinsä hän teki vuonna 2016, uusintakutsu seurasi heti perään. Näyttäviä ensi-iltoja ja arvostettuja orkestereita on seurannut tasaiseen tahtiin.

Jessica Cottisin elämä on vauhdikasta myös kapellimestarikorokkeen ulkopuolella. Hän esiintyy säännöllisesti useissa BBC:n radio-ohjelmissa, tekee merkittävää nuorisotyötä musiikin parissa, pitää kursseja naiskapellimestareille ja toimii useiden kilpailujen tuomaristossa. Cottis on Australian ja Britannian kaksoiskansalainen, joka asuu nykyisin Lontoossa. Monelle kaikki edellä listattu riittäisi hyvinkin yhden elämän sisällöksi, mutta Jessica Cottis pitää oppimisesta. Hän on innokas perhostutkija ja opiskelee helikopterilentäjäksi.

Marraskuun päätteeksi traagista rakkautta

Saavuttamaton rakkaus on punainen lanka läpi konsertin ohjelman. Avausteos on norjalaisen Johan Svendsenin (1840–1911) alkusoitto orkesterifantasiasta Romeo ja Julia (1876). Svendsen on kotimaansa ulkopuolella jäänyt lähes täysin aikalaisensa Edward Griegin varjoon. Norjassa häntä on kuitenkin aina pidetty suurena säveltäjänimenä, joka sai varauksetonta arvostusta mm. juuri Griegiltä.

Richard Wagner oli korviaan myöten rakastunut ystävänsä ja tukijansa silkkikauppias Otto Wesendonckin vaimoon Mathildeen, jonka viiteen runoon Wesendonck-laulut on kirjoitettu. Koko raastavan rakkautensa onnen kukkuloilta harhaisen hulluuden partaalle lauluihinsa ammentaneen Wagnerin vaimon Minnan käsiin päätynyt rakastavaisten kirje oli piste kiihkeälle suhteelle. Valtoimenaan käynyt kirjeenvaihto on säilynyt jälkipolville todisteena palavista tunteista.

Sergei Prokofjevin Romeo ja Julia soi useammin konserttisaleissa kuin balettina. William Shakespearen näytelmän rakastavaiset ovat traagisen rakkauden määritelmä ja täynnä tragiikkaa oli myös Prokofjevin elämä hänen otettuaan vastaan Kirov-teatterin sävellystilauksen. Vuonna 1918 Venäjältä paennut säveltäjä tarttui mahdollisuuteen palata sävellystyön myötä takaisin kovasti muuttuneeseen kotimaahansa vuonna 1935.

Prokofjevin, kuten niin monen muunkin hänen aikalaisensa, teos päätyi raskaan poliittisen koneiston rattaisiin. Alkuperäisessä versiossa säveltäjä oli antanut rakastavaisille mahdollisuuden ja kirjoittanut siiheen onnellisen lopun.

Kylmät poliittiset tuulet puhalsivat yli onnellisesti päättyvän baletin ja teoksen ensi-ilta siirtyi Stalinin puhdistusten jaloissa vuosia eteenpäin. Kun se lopulta kantaesitettiin näytäntökaudella 1939–1940, orkestrointia oli muutettu raskaasti. Loppu oli muutettu onnettomaksi ja säveltäjä katui loppuikänsä paluutaan Venäjälle, jossa asui kuolemaansa asti.

Teksti: Hannele Eklund/Maisteriviestintää
Kuva: Kaupo Kikkas