Kalenteri  –––––   joulukuu 2018

matiketopelasu

26.12.

27.12.

28.12.

29.12.

30.12.

1.12.

2.12.

3.12.

4.12.

5.12.

6.12.

7.12.

8.12.

9.12.

10.12.

11.12.

12.12.

13.12.

14.12.

15.12.

16.12.

17.12.

18.12.

19.12.

20.12.

21.12.

22.12.

23.12.

24.12.

25.12.

26.12.

27.12.

28.12.

29.12.

30.12.

31.12.

1.12.

2.12.

3.12.

4.12.

5.12.

6.12.

Hae sivustolta

–––––
Itsenäisyyspäivässä soi Klami, Madetoja ja Sibelius

03.12.2018 13:44


Itsenäisyyttä juhlitaan Oulussa 100-vuotisjuhlista tutulla Yhdessä -teemalla. Oulu Sinfonia juhlistaa päivää kapellimestari Taavi Oramon kokoamalla ohjelmalla. Oululaiset sotiemme veteraanit ovat konsertin kunniavieraina.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Oulun Musiikkikeskuksessa alkavat kahvitilaisuudella sotiemme veteraaneille. Tilaisuuden puhujat ovat Oulun kaupungin edustajia, avajaissanat lausuu Jukka Kolmonen ja juhlapuheen pitää Kati Jurkko. Kahvitilaisuus alkaa klo 12.00 ja tilaisuuteen saapuneet veteraanit ja heidän saattajansa saavat sen yhteydessä kutsuvierasliput klo 13.00 alkavaan Oulu Sinfonian itsenäisyyspäivän konserttiin.

Konsertin johtaa nuori kapellimestarilupaus Taavi Oramo, joka on valinnut ohjelmaan Uuno Klamin, Leevi Madetojan ja Jean Sibeliuksen musiikkia.

Klami oli omana aikanaan poikkeuksellisen eurooppalainen säveltäjä, joka ui vastavirtaan kansallisromantiikan hyökyaalloissa. Monissa hänen teoksissaaan on impressionistinen sävy, mutta yhtä hyvin hänen sävellyksiinsä on päässyt vaikutteita jazzista, ragtimesta, ajan tanssimusiikista ja eksotismista. Klamin Suomenlinna on kuitenkin tyyliltään isänmaallisen juhlavaa.

Köyhässä kodissa Oulussa syntynyt Leevi Madetoja oli ikäluokkansa lupaavin ja menestynein säveltäjä, jonka väkevä pohjalaisuus huipentui oopperassa Pohjalaisia. Madetojan toinen sinfonia on viimeistelty Karhuojalla Oulunsalossa sata vuotta sitten. Teos otettiin suorastaan riehakkaasti vastaan ja julistettiin Sibeliuksen musiikin veroiseksi saavutukseksi.

Jean Sibeliuksen näytelmiin säveltämä musiikki koostuu lyhyistä tunnelmapaloista, pienistä helmistä, ohikiitävistä tehosteista ja kokonaisista mestariteoksista. Sarja Belsazarin pidot on virkistävän eksoottista musiikkia, sillä Hjalmar Procopén samanniminen näytelmä vuodelta 1906 perustuu Vanhan testamentin tarinaan ja sai säveltäjän maustamaan musiikkinsa itämaisesti. Kevyt, kirkas ja tiivis kolmas sinfonia puolestaan hämmensi kansallisromanttista paatosta odottavan helsinkiläisyleisön syyskuussa 1907. Konsertissa kuultavan kolmannen osan sekavasta alusta hahmottuu lopulta kirkas ajatus, tässä tapauksessa energinen hymni.

Väliajattoman, reilun tunnin mittaisen konsertin päättävät Finlandia ja Maamme.